Pitkästä aikaa vähän ratapiirroksia tänne blogin puolelle :) Tänä talvena koulutan kahta ryhmää, joista toinen on jatkoryhmä ja toinen ratavalmiiden ryhmä. Koska ryhmät ovat peräkkäin, muokkaan yleensä samasta ratapohjasta kaksi hieman erilaista rataa.
Jatkoryhmän rata
Ratavalmiiden rata
Näissä piirroksissa teemana on valssit osana rataa ja varsinkin jatkoryhmän radassa teema näkyy läpi radan. Kotiläksynä oli kierron harjoittelu jota pääsi näissä radoissa hyödyntämään.
2: Koiran täytyy saada tarpeeksi ajoissa tieto käännöksestä
3: Nopea liikkeellelähtö, mahdollisesti lähetys hieman kauempaa (huom: kierto-kotiläksy). Tämä este kriittinen esteen 6 kannalta
6: Valssi
9: Pakkovalssi. reipas liikkeellelähtö mahdollistaa esteen 11 ohjaamisen
11: jatkoryhmä: lähetys mahdollisesti hieman kauempaa (huom: kierto-kotiläksy)
11: ratavalmiit: hieman ehtimisen mukaan, esimerkiksi takaaleikkaus toimi oikein hyvin
15: niisto
18: joko persjättö ennen 18 tai takaaleikkaus esteelle 18
Taas on yksi viikko vierähtänyt, ja meni kyllä niiiin nopeasti! Viikon ehdoton kohokohta oli kaksipäiväinen Dobo-koulutusohjaajakurssi jossa oli ihan mielettömän kivaa! Nyt siis periaatteessa olen loppukoetta vaille valmis dobo-kouluttaja ja saan alkaa järjestämään kursseja!
Dobo on laji johon ihastun kokoajan vain enemmän ja enemmän. Siinä apuna käytetään jumppapallon tapaisia munanmuotoisia ja erityisen kestäviä palloja, tasapainotyynyjä ja pieniä puolipalloja. Dobo sisältää kolmenlaisia liikkeitä: koiran tekemiä, ohjaajan tekemiä ja yhdessä tehtäviä. Se on agilityn ohelle ihan mielettömän hyvä laji: tasapaino, koordinaatio, kehonhallinta, syvät lihakset yms kehittyvät niin koiralla kuin ohjaajallakin. Jotenkin tuntuu että aika ei vaan riitä itselläni jumpissa tai salilla käymiseen, tai jos riittääkin niin se on koirilta sitten pois. Tässä taas saa koirat otettua näppärästi mukaan samalla kun itse urheilee. Illat ovatkin menneet itselläni pallon päällä pyörien. En malta odottaa, että saan järjestettyä ensimmäiset kurssit! Tämän viikon ohjelmaan kuuluukin maistraatti-vierailu: pitää käydä hakemassa y-tunnus, että kurssien pito ja pallojen myynti helpottuu.
Mutta juu, tästä dobo-hehkutuksesta sitten takaisin agilityn pariin. Kuten sanoinkin jo aiemmin, viikko vierähti nopsaan, maanantaina koulutin pari tuntia, keskiviikkona treenasi Viivi ja torstaina Venla.
Viivin treeneistä ei valitettavasti ole videomateriaalia, mutta hyvin sujui kun vaan alkujännityksestä päästiin yli. Viivi on tänä talvena aloittanut tekemään sellaista, että jos joku muista koirista haukahtaa yms, niin pieni bretoni menee täysin lukkoon ja päättää poistua paikalta. Tällaista käyttäytymistä ei ole Viivillä ollut ikinä aiemmin, mutta tänä talvena toistuvasti. Kun sitten radalla päästään vauhtiin, sujuu kaikki taas hyvin. Hieman inhottavaa kuitenkin, kun rajallisesta treeniajasta osa menee siihen, että saa koiran tulemaan radalle :/
Venlaa sen sijaan ei tarvitse paljoa radalle houkutella, spitz on aina innolla lähdössä treenaamaan :)
Tässä videokuvaa treeneistä:
Treeneissä huomasi, että sivuttaisirtoaminen ei ole vielä lähelläkään sitä tasoa, mitä sen pitäisi olla. Ensimmäisellä radalla pituudelle irtoaminen oli todella haastavaa, mutta targeteilla päästiin sitten eteenpäin. Erityisen iloinen olen siitä, että päälle juoksu sujui toisen radan alussa niin kovin hyvin :) Alan jopa pikkuhiljaa tykkäämään siitä ohjauksena! Lisäksi oli mukava huomata, kuinka viimeviikon takaaleikkaustreeni oli tuottanut tulosta :) Ennen en ole siis niitä radalla pystynyt käyttämään laisinkaan, ja nyt menevät jo varsin hyvin (pientä hidastusta ja vilkaisuja on havaittavissa, myönnetään). Nyt vaan pitää alkaa rohkeasti tekemään leikkauksia radan osana, jotta niihin saisi varmuutta. Lisäksi pitää käydä tekemässä vähän irtoamistreenejä.
Ensi viikonloppuna on Venlan kanssa kisat pitkästä aikaa :) Odotan innolla!
Nyt on sitten palattu taas juoksutauolta arkeen ja pientä maanantai-fiilistä oli havaittavissa ihan jokaisessa viikon treenissä
Keskiviikkona oli Viivin treenit ja ohjelmassa oli valsseja.. Jotenkin jo arvasin kun ratapiirroksen näin, että saattaapi tulla aika hankalat treenit: koiralla on energiaa ja intoa treenitauon jälkeen ja bretonia on muutoinkin välillä hieman haastava saada kääntymään. Itse treenin aikana sähläsinkin sitten myös itse miten sattuu, kontakti koiraan puuttui, liike välillä junnasi, välillä peruuttelin, välillä taas kiirehdin liiankin hätiköiden jatkamaan matkaa. Viivillä kuitenkin näytti olevan hauskaa ja kivaa, vaikka ohjaaja töpeksikin :D Valssit eivät sujuneet treenatessa laisinkaan, koira katoili selän taakse ja kävi pomppimassa kaikki ylimääräiset esteet jotka sopivalle kiertoradalle sattuivat. Yksi plussa kuitenkin näistä treeneistä: päällejuoksu on ollut pitkään itselleni jotenkin epävarma ohjaus Viivin kanssa, mutta nyt se sujui hyvin!
Mikäköhän siinä on, että vaikka valssi on itselleni hankala ohjaus, tulee sitä käytettyä kisoissa ylivoimaisesti eniten? Toki valssi on varma ohjaus, kokoajan saa pidettyä katseen koirassa ja jotenkin tuttuhan se muutoinkin on ohajuksena, alkeiskurssin ensimmäisiä opeteltavia asioita. Kuitenkin huomattavasti paremmin itseltäni sujuu muut ohjaukset ja usein valssikieputukset päättyvätkin pitkiin kaarroksiin ja hyllyihin.
Näiden valssitreenien jälkeen päätin, että nyt sitten opettelen valssaamaan. Pitäisi päästä eroon vaikeiden ohjausten välttelystä, ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa opettelemaan niitä. Pois mukavuusalueelta mars!
Tästä inspiroituneena päätin että aion nyt ottaa härkää sarvista ja käydä läpi itselleni vaikeita ohjauksia sinnikkäästi treenatessa. Ei niitä opi kuitenkaan itsestään.
Torstaina treenivuorossa oli Venla. Niinu oli suunnitellut meille radan joka sisälsi valsseja ja (iiik) takaaleikkauksia. Ei olisi parempaan saumaan voinut tämä treeni tulla! Takaaleikkausta en ole Venlan kanssa tehnyt kuin vähän targetin avulla, kisoissa tai osana rataa en varmaankaan koskaan. Ainakaan onnistuneesti :D Tämäkin siis heti harjoiteltavien listalle!
Eivät ne takaaleikkaukset oikein onnistuneet, tosin targetin avulla saatiin sitten nitä treenattua :) Valssit menivät kuitenkin Vepan kanssa huomattavasti paremmin, kuin edellisenä päivänä Viivin kanssa. Lisäksi putki-puomi erottelu ja sivuttaisirtoaminen vaatii vielä treeniä
Perjantaina mentiin sitten treenaamaan näitä valsseja ja takaaleikkausta. Ihan simppelillä radalla mentiin siis. Numerot 6-7-8 ja 1-2-6 muodostivat valssitreenin, 1-2-3 ja 3-2-1 takaaleikkaustreenin ja sitten vielä nämä yhdistettynä
On se vaikeaa, ei voi muuta sanoa. Välillä olen myöhässä, välillä peruutan, välillä taas päädyn ihan väärään paikkaan valssillani. Tätä on vielä pakko treenata lisää, mutta tässä vähän videotaltiointia
Venlan treenin aiheena oli takaaleikkaukset. Tehtiin niitä ensiksi ihan vaan suoralla, targetti apuna ja sen jälkeen yhdistin osaksi rataa. Vähän myös valsseja mahtui mukaan ja täytyy sanoa että on helpompi pikkukoiran kanssa juosta kuin ison. Jos on myöhässä, saattaa kaarretta tulla 30cm mutta siinä se. Toki oma myöhästely ja könköt ohjaukset tekevät koirasta epävarmemman, ikinä ei voi tietää mihin seuraavaksi mennään, mutta kuitenkin. Maksilla vähän myöhässä ollut ohjaus johtaa pariin ylimääräiseen metriin ja vääriin esteisiin.
Kuten jo aluksi sanoinkin, vähän maanantai-fiilis meidän treeneissä tauon jälkeen. Tästä on kuitenkin hyvä nousta ylöspäin! Nyt itselläni on selkeät suunnitelmat siitä mitä pitää treenailla! Lisäksi olen iloinen siitä, että kummallakin koiralla niiin hyvä fiilis tehdä, vaikka hieman näkikin että väsy tuli nopeammin kuin ennen taukoa :)
Elikkä toisella treenikerralla siirrytäänkin persjätöistä takaaleikkauksiin!
Mitä?
Takaaleikkauksessa koira lähetetään esteelle, ja ohjaaja vaihtaa puolta koiran takana. Jotta takaaleikkauksia pystyy tekemään radalla, ja jotta niitä olisi järkevä tehdä, on koiran syytä osata irrota.
Tässä vielä suuntaa-antava video ohjauksesta
Miksi?
Puolen vaihtaminen
Takaaleikkaus voi kääntää hyvin vahvasti
Pystyy tekemään, vaikka koira olisikin edellä ( suomennos: jos omat jalat eivät olleet tarpeeksi nopeat)
Milloin?
Puolen vaihdos
Esteeltä pitää kääntyä
Koira on edellä
Miten?
Tärkeintä takaaleikkauksessa on sulavuus. Ohjaajan täytyy vaihtaa puolta samaan aikaan, kun koira lähetetään hypylle, sillä muutoin koira ei voi tietää käännöksestä, vaan kääntyy "väärään suuntaan" (tämä myös eräs syy, miksi takaaleikkaus suoralle putkelle on melko vaikeaa). Ohjaajan olisi hyvä päästä juoksemaan suhteellisen suoraa linjaa koko ajan, joka onkin yksi niistä syistä, miksi koiran on oltava edellä ennen takaaleikkausta. Jos koiran joutuu saattamaan esteelle, kääntyvät koirat yleensä "väärään suuntaan" hypyltä, sillä ohjaaja on ollut vielä kyseisellä puolella hypyn aikana. Lisäksi, jos ohjaaja joutuu saattamaan koiran hypylle, muuttuu juoksulinja huonoksi, sillä ohjaaja joutuu "kiertämään" hypyn.
Harjoittelu?
Koska takaaleikkaus vaatii aina koiralta irtoamista, ovat irtoamisharjoitukset paras tapa harjoitella persjättöä. Irtoamisharjoituksista yksinkertaisin on kolmen hypyn suora siten, että ohjaaja minimalisoi liikkeensä. Jos kolme hyppyä tuntuu liialta, voi harjoituksen aloittaa ensimmäisen hypyn takaa. Kun koira suorittaa itsenäisesti yhden esteen ja alkaa ymmärtämään homman ideaa, voidaan siirtyä kahden hypyn taakse ja siitä edelleen kolmen hypyn taakse.
Kun irtoaminen kolmella hypyllä alkaa sujumaan, voidaan takaaleikkaus yhdistää harjoitukseen. Koira lähetetään hypyille, ja itse juostaan mukana. Toisen ja kolmannen hypyn välissä ohjaaja kuitenkin vaihtaa puolta. Myös tässä harjoituksessa kannattaa olla alkuun palkka valmiina kolmannen hypyn takana, jos koira ei ole kovin konenut takaaleikkauksissa.
