Pitkään odotetut SM-kisat ovat nyt takana päin ja koko tapahtuma oli kyllä aivan uskomattoman hieno, vaikka omat radat vieläkin harmittavat. Kiitos I-HAHn mahtaville kannustusjoukoille! Ei voisi parempaa seuraa edes kuvitella !
Lauantain joukkueradalla Venlalle 10 joka sisälsi yhden kiellon ja lentokeinun. Sunnuntain radalta hyl, kun oma jännitys otti vaan vallan ihan totaalisesti ja valssi muuttui peruskäännökseksi. En tiedä vieläkään miten ihmeessä siinä niin kävi, aikaa olisi ollut vaikka kuinka paljon tehdä valssi. Yhtäkkiä vain havahtuu siihen, että on väärällä puolella, jonka seurauksena panikoituminen ja koira väärään putkeen. Ei näin.. Uskon, että ei harmittaisi yhtään niin paljoa jos olisi tullut vaikka keppivirhe: silloin tietäisi että pitää treenata lisää keppejä. Nyt hyl johtui kuitenkin täysin omasta jäätymisestä ja se tuli kohdassa jonka tiedän normaalitilanteessa osaavani ihan milloin tahansa. Ja vaikka radalla oli paljon todella hyvää ja Venla oli aivan uskomaton, niin vieläkin harmittaa. Mutta kyllä tästä noustaan! Onneksi on pian MM-karsinnat ja sitä ennen aiotaan tyhjentää lompakko PurinaOpeniin.
SM-kisat lähestyvät pelottavan nopeasti! Ajattelin että kirjoittaisin jonkun tekstin valmistautumisestamme SM-kisoihin mutta en pystykkään, alkaa jännittämään ihan liikaa! Niinpä tästä tekstistä tulee hieman tynkä :D
Venlan lähtönumero on sunnuntaina 122 joka tarkoittaa että lähdemme miltein heti rataantutustumisen jälkeen. Tämä osui siis meille paremmin kuin hyvin :) Lauantaina joukkueemme on numerolla 52.
Tuomari joka hyppyratamme tuomaroi ei ole itselleni ollenkaan tuttu nimi joka lisää jännitystä ennestään. Ei oikein tiedä mitä odottaa :S
Olen yrittänyt harjoitteluissa keskittyä aika paljon perus juttuihin. Hieman täyskäännöksiä, paljon irtoamista ja vauhtia sekä erilaisia keppikulmia. Mitään isompaa en kuitenkaan usko että enää tässä vaiheessa on tehtävissä, joten lähinnä sellaista "ylläpitävää" treeniä. Harmittaa vähän tämä kisatauko joka tähän nyt ennen SM-kisoja tuli. Olisi voinut vielä kyllä yhdet kisat sittenkin käydä. Ollaan nyt lähinnä tehty niin, että ollaan kipitetty hallille ja tehty ihan vain pieni treeni, 30-40 min. Aina en ole edes rakentanut rataa vaan ollaan tehty ihan yksittäisiä hyppyjä vaan ja niillä hiottu tekniikkaa. Ryhmätreeneissä kuitenkin on ollut ratapainotteisempaa.
Tänään se sitten tuli, meidän eka voittonolla kolmosissa!! Samallahan tämä tarkoittaa että pääsemme osallistumaan MM-karsintoihin Seinäjoelle!
BATn kisoissa siis oltiin tänään. Ekalta radalta tuli A:n alastulolta 5. Olenkin jo tiennyt että spitz hieman liian korkealta sen hyppää ja meillä onkin ajatuksena ollut että tuo wnb-pysäytyskontakti vaihdettaisiin juoksuun A:lla. Omasta mielestäni Venla kontaktin otti, mutta sen verran ylhäältä että ei ihmekkään että virhe sieltä kolahti. Parempi olisi tehdä sen verran varmasti ettei jäisi mitään arvailun varaan.
Toinen rata olikin sitten hyppyrata joka sujui paremmin kuin hyvin!! :)Käännökset sujuivat, koira pysyi lähdössä ja itse en pahemmin ollut koiran tiellä. En kyllä siltikään olisi ikinä uskonut että rata sitten niin hyvin meni, että pääsimme sille korkeimmalle palkintokorokkeelle! Meinasi alkaa ihan itkettämään kun tuloksia katsoin ja viimeinen agirata menikin sitten ihan vaan vielä hyppyrataa fiilistellessä. Siltä keinulta virhe ja tulos 5.
BATn kisoissa on aina niin superkiva saada palkintoja! En tiedäkkään millä muulla seuralla olisi niin huiput palkinnot!
Tänään Venlan saalis: ruusukkeet, MUSC 10e lahjakortti (Maistuu sekä Viiville&Venlalle) ilmainen startti-lahjakortti, Hurtan viilennysloimi (sellainen hieno paksu!), Nutrolin-öljyä (tätäkin ollaan himoittu mutta en ikinä raaski ostaa) sekä suklaata! Venla ja ohjaaja kiittävät!!
En olisi ikinä uskonut, että vuoden aikana päästään näin pitkälle spitzin kanssa. Tänä SM-kautena on Venla noussut kolmosiin, saanut 2 agisertiä, 14 sm-nollaa ja nyt vielä tämän voittonollan! En voisi olla ylpeämpi tästä pienestä! Eilen juuri puhuttiin treenikavereiden kesken mm-karsinnoista ja sanoin että meillä ei voittoa ole eikä nyt tänä vuonna ainakaan luultavasti sitä tulla saamaan :D
Eilen oli muuten I-HAHn hallin avajaiset :) On meillä vaan ihan hirmuisen hieno uusi halli! Keinonurmikin on ihan parasta mahdollista laatua. Innolla odotan että päästään sinne treenaamaan Viivin ja Venlan kanssa. Meiltä on kotoa sinne matkaa alle 2km joten ei voi enää sitten laittaa treenaamattomuutta ajanpuutteen yms syyksi :D Avajaisissa oli skumppaa, kaikkia ihania herkkuja, ihan parasta seuraa ja ihmisagilityä joka sai kyllä kaikki nauramaan ihan kippurassa :)
Kun nyt muuten tämä kirjoitus on keskittynyt aika paljon Venlaan, niin pakko laittaa loppuun vielä pari kuvaa Viivistä ja pingusta ettei toinen tule mustasukkaiseksi ;)
Jos on oikein loistava viikonloppu takana niin edes maanantai ei harmita!! Lauantaina vetämässä doboa Lempäälässä, sunnuntaina AST:n kisoista Venlalle tuplanolla ja illalla saimme kuulla että olemme I-HAHn SM-joukkueessa!! :)
Lauantaina aamulla lähdin siis ajelemaan Lempäälään mukanani 11 dobo-palloa. Olisi voinut poliisisetä hieman ihmetellä jos olisi minut pysäyttänyt :) Matka sujui yllättävän nopeasti, olin ajatellut että pysähtyisin matkalla johonkin kahville yms mutta enpäs sitten malttanutkaan. Perillä vedin siis Lemmikkipalvelu Koiranpäiville Dobon tutustumispäivän kolmelle ryhmälle. Ihan mielettömän kivaa oli jumppauttaa kyseiset ryhmät joissa oli aivan loistavia koiria ja ohjaajia :) Kaikki koirat jopa pääsivät pallollekkin ihan alkutunnista jo! Rankan kuntoilun jälkeen käytiin vielä syömässä Ideaparkissa ja tehtiin sponsoroinnista virallista. Tästä eteenpäin tämä kisaa Lemmikkipalvelu Koiranpäivien liivissä :)
Sunnuntaina hieman kipein vatsalihaksin startattiin Venlan kanssa Espooseen kisaamaan. Tavoitteenamme on nyt loppukauden kisata jokainen rata kuin se olisi SM-rata. Aika usein tulee mentyä radalle sillä asenteella että on kolme mahdollisuutta. SM-kisoissa niitä kuitenkin on vain yksi ja muutenkin olisi hyvä opetella siihen että ihan jokainen rata on tehtävä niin hyvin kuin mahdollista. Espoossa oli ihan mielettömän kuuma! Aivan läkähdyksen partaalla oltiin, sekä minä että Venla. Radoilla kuitenkin kävi niin että kuumuus painoi omissa jaloissa ihan liikaa, mutta Venlan jaloissa ei tippaakaan! Spitz juoksi kovempaa kuin aikoihin ja saimme kaksi 0-rataa!! Ensimmäiseltä radalta sija 4 ja toiselta 2 :) On toi pieni pystykorva kyllä niin uskomaton otus! Omiin ratoihini en voi olla yhtään tyytyväinen, olin myöhässä ja kömpelö, mutta Venlan suorituksista olen enemmän kuin onnellinen. Vielä pari viikkoa sitten ei olisi tuollaisilla ohjauksilla tullut kuin läjä kieltoja, mutta nyt Venlalla oli selkeästi itsevarmuutta ja se paikkaili virheitäni todella hyvin! Aina välillä näki että Venla miettii hypätäkkö vai eikö mutta joka kerta suoritti oikean esteen :) Jee!! Nyt siis tuplia on meillä 4 ja kaikenkaikkiaan sm-nollia 13
A-rata, jolta 0 ja sij 4
Palkintojenjako
Paaaljon ruokaa pienelle spitzille
Tänään aamulla kun heräsin, niin huomasin että seuran SM-joukkueet oli valittu!
Agilityn SM-kisojen joukkuekisassa 15.6. seuraa edustavat seuraavat koirakot:
Minit
Henna Laaksonen & kääpin Kitri
Eveliina Eklund & shelam Tira
Mari Mäkelä & mittel Venla
Paula Ropponen & kääpin Elvis
varalla Mika Kotala & borter Senni
Aivan mahtavaa että mahduimme näin hienoon joukkueeseen! Innolla jo odotan kisoja! Ensi lauantaina päästään vielä kisaamaan BAT:n kisoihin ja sitten vain odotellaankin SM-kisoja. Ekaa kertaa kisaan itse yksilökisoissa, jännittävää!
Olen viimeaikoina hokenut tehtävä-sanaa ihan hirveästi. Tehtävällä tarkoitan sitä, että koiralle pitää antaa radalla suoritettava tehtävä, kertoa miten se tehdään ja miksi se tehdään niin. Käytännössä tämä tarkoittaisi:
Tehtävä: Hyppää hyppy
Miten: Älä hyppää pitkälle vaan käänny vasemmalle
Miksi: Koska seuraava este on tämä putki
Ensimmäinen taso on siis tuo tehtävän anto. Aloittelevat agilitaajat keskittyvät tehtävän antamiseen ja joskus sekin saattaa unohtua. Koiralle kerrotaan aina vain seuraavaksi suoritettava este, jolloin koiralla ei ole erikoisempaa tietoa siitä miten se tehdään ja miksi se tehdään niin.
Hyppy - Odotetaan että koira hyppää - Tässä - Odotetaan että koira tulee luokse - Putki - Odotetaan että koira suoritti putken
Kun tästä kehitytään, osataan antaa tehtäviä ajoissa mutta vieläkin edetään aikalailla este kerrallaan.
Seuraava taso on miten/miksi taso. Yhdistäisin nämä samaksi tasoksi, sillä aika paljon ne kattavat toisiaan. Jos kerrot koiralle jo ajoissa mikä seuraava tehtävä tulee olemaan, mihin suuntaan ollaan jatkamassa matkaa, koira yleensä pystyy itse keksimään miten edellisen esteen suorittaa. Toisaalta taas voi olla tilanteita joissa koira tekee mahtavan käännöksen vaikkei sillä olisi hajuakaan mihin ollaan seuraavaksi menossa.
Jos koira ei tiedä, mitä siltä vaaditaan, ei se voi antaa parastaan. Koira ei voi juosta täysillä kohti seuraavaa estettä jos ei tiedä (tai luule tietävänsä ;) ) mikä este on seuraavana vuorossa. Tässä kohtaa sitten astuu kuvioon koiran osaaminen. Itsevarma ja irtoava koira lukee rataa itse ja paikkailee ohjaajan virheitä tarvittaessa. Koira pystyy juoksemaan täysillä koska uskoo tietävänsä mihin ollaan menossa. Sen sijaan varovaisempi koira, kuten esimerkiksi Venla, hiljentää vauhtiaan ja ikäänkuin odottaa tietoa siitä mitä on tapahtumassa.
Sori en nähny!
Tietysti on myös tärkeää opettaa koiralle mitä ohjaaja milloinkin ohjauksellaan tarkoittaa. Kun koira osaa lukea esim vippauksen hyvin, voi ohjaaja suorittaa sen paljon huolettomammin kuin tilanteessa jossa koira ei selkeästi ymmärrä mitä ohjaaja siltä haluaa. Mitä paremmin koira osaa ohjauksia lukea, sitä enemmän koira sallii meille myös "virheitä". Rata ei välttämättä kaadukkaan kokonaan yhteen hieman väärin ajoittuneeseen valssiin.
Agi.fi lehdessä oli juttua kiihdytyksen ja jarrutuksen opettamisessa. Venlan kanssa aloitammekin nämä kiihdytysharjoitukset heti kun mahdollista! :) Kun koira tietää, milloin ohjaaja haluaa sen kulkevan täysillä eteenpäin, ei tarvitse huolehtia siitä jääkö pitkällä loppusuoralla jälkeen :)
Lisäksi tässä tehtävä-ajatuksessa on hyvin keskeistä se, että ohjaaja myös luottaa koiraansa ja siihen että koira kyllä suorittaa tehtävän. Jos jäädään valvomaan että koira varmasti hyppää riman yli, ei miten/miksi-informaatiota pystytä antamaan.
Tällaisia pohdintoja tällä viikolla! Nyt vaan pitäisi saada itsellekkin nämä komponentit kuntoon. "Helpommin sanottu kuin tehty" tuntuu aika lievältä ilmaisulta :D
Taisi olla Venlalle ensimmäinen kerta kun viikonlopun aikana startattiin kuusi kertaa! Hyvin spitz kuitenkin jaksoi painaa jokaisen startin täysillä :)
Lauantaina oltiin purinalla jossa oli meille uusi pikakisa-systeemi käytössä. Tämä tarkoitti sitä että ensin tutustuttiin kahteen rataan, sen jälkeen suoritettiin kaksi rataa. Ei välttämättä ollut ihan minun juttuni tämä tälläinen, ei pystynyt jotenkin keskittymään yhtään niin hyvin kuin normaalisti.
Ensimmäinen rata meni ihan näppärästi ja ensimmäisen kerran ikinä päätin tehdä takaaleikkauksen Venlan kanssa kisaradalla :) Pelotti että Venla kieltäisi koko pituuden jolle leikkasin, mutta spitz ei epäröinytkään lainkaan! Jee! Huono juttu oli se, että oletin takaaleikkauksen kääntävän Venlan tiukasti pituuden jälkeen. Pyh, spitz jatkaa suoraan eteenpäin ja kiersi takaa aidan joka piti suorittaa edestä. Hylätty rata siis, mutta ainakin yksi pelko voitettu! :)
Sisällä oli sitten hyppyrata, jolta 10. Alkurata sujui oikein hyvin, mutta lopussa jäin turhaan varmistamaan saksalaiseen jonka seurauksena tipahti rima. Tämän seurauksena sitten hieman fiilis lopahti ja näppäränä aiheutin itse venlalle lentokeinun. Ei näin!
Viimeiseltä hyppyradalta myös riman tippuminen ja hyl. Riman tipahtamiselle en oikein keksi syytä, mutta kyllähän niitä kompastumisia koirallekkin aina välillä voi sattua. Hylätty suoritus tuli huonosta takaakierto-ohjauksesta jonka seurauksena Venla suoritti esteen edestä eikä takaa.
Lauantaina ratojen jälkeen hieman harmitti, että nollia ei tullut. Kotona kuitenkin tajusin että kisat sujuivat loppuenlopuksi ihan loistavasti :) Venla meni täysillä, tehtiin takaaleikkaus, niisto, päällejuoksuja, saksalaista ja vaikka mitä. Vihdoinkin olen siis pääsemässä irti "kisaohjaus"-ajattelumallista ja uskallan ihan oikeasti ohjata koiraa!
Sunnuntaina kisat lähtivät sitten tulosten kannalta vielä paremmin käyntiin :) Heti ensimmäiseltä hyppyradalta 0 ja 2.sija! Venla meni vauhdilla ja oikeasti kerrankin voi olla rataan ja omaan liikkumiseen tyytyväinen :)
Myös toiselta radalta saimme nollatuloksen, tosin tällä radalla olisi ollut ohjauksessa vaikka kuinka paljon parannettavaa :D Ei siis ollenkaan niin sujuva rata enää kyseessä, vaan pakkovalssissa iski paniikki ja vedän ja vedän kunnes tajuan että koira on varmaan jo 1,5 m ohi esteen.. "hieman" aikaisemmin olisi siis pitänyt vapauttaa. Onneksi tyylipisteitä ei jaeta vaan nolla on aina nolla! :D
Viimeiseltä radalta tulikin sitten taas hyl. Olin suunnitellut tekeväni persjätön ennen putken "väärää päätä" mutta yhtäkkiä suunnitelma kesken radan vaihtuikin vetämiseen. Tuloksena se, että en tee oikein mitään ja koira juoksee putken väärin. Tämän jälkeen olisi vielä pitänyt tehdä niistopersjättö jotka ovat edelleen harjoittelulistalla. Myös se meni pieleen ja Venla kävi heiluttamassa keinua kun itse vielä olin ohjaamassa niistoa. Noh, aina ei voi onnistua, ja kyllähän tripla olisi jo ollut vähän liikaa ;) Hyvää tällä radalla: tehtiin taas takaaleikkaus ja se onnistui :) Jee!
Venla ei oikein tykkää palkintokuvista, mutta siitä huolimatta: Venla ja palkinnot :)
Mikäs sen parempaa vappupuuhaa kuin kisata oman seuran kesken :) Meillä oli seuran talvikauden-päätöskisat ja ilma oli kyllä mitä parhain! Tarjoilut hoituivat nyyttärimeiningillä ja tarjolla olikin munkkeja, rosetteja, nakkikääröjä, simaa, karkkia ja vaikka mitä herkullisia juttuja (vaikka ne eivät ehkä ihan urheilijaruokavalioon kuulukkaan ;) )
Kisat alkoivat omalta osaltani tuomaroiden. Tuomaroin luokan pennut-tosimöllit-veteraanit. Radan vaatimuksena oli ettei se saanut sisältää kuin putkia ja muutaman hypyn. Tässä rata vielä tännekkin:
Tuomaroinnin jälkeen pääsin sitten itsekkin kisaamaan :) Venlan kanssa meidän ratamme päättyi hyllyyn kolmanneksi viimeisellä esteellä kun ajoitin huonosti valssin!! Muuten oli onneksi sujuvaa eikä pienistä välitetä :)
Viivin kanssa sitten taas kisaavien radalta 0 ja 2. sija :) Viivi otti siis kontaktit! Aikaa niille kyllä kului aika hirmuisen kauan kun Viivi hiipi ja hiipi, mutta eipähän ainakaan hypännyt :)
Viivi pääsi myös osallistumaan mölliradalle siskoni kanssa, joka riisenipentunsa kanssa on aloittanut agilityn. Viivi kyllä hieman Maijaa hönötteli ja virallisesti tulos olisi ollut hyl, mutta koska mölleissä ei ketään hylätä, niin Maija ja Viivi voittivat mölliluokan :D Luulin kyllä että Viivi olisi ollut kisan ulkopuolella mutta ei kai se ole niin vakavaa :)
Sitten oli pujottelunopeuskisa jossa Viivi tuli myös 2.sijalle. Kepit ovatkin Viivin lempparieste. Jäi kyllä hitusen kaihertamaan kun olen varma että Viivi olisi vielä päässyt lujempaa jos olisi pallolla vedättänyt ;) No, ei saa ruveta ahnaaksi ja ei kyllä huonolle hävittykkään :) Venla oli myös pujottelukisassa ja teki myös ihan hirmuisen hyvät kepit ja kovan ajan :) Tosi ylpeä olen molemmista pujottelijoista!
Päivän viimeinen kisa oli putkiralli :D Venla oli siinävaiheessa jo sen verran väsynyt että ei millään olisi halunnut lähteä sinne putkeen minne ohjattiin :D Viivi sen sijaan putkitteli hienosti ja pääsi kolmannelle sijalle!
Koska jokaisesta kisasta oli palkintojenjako, sai Viivi vierailla palkintopallilla neljä kertaa :D Nyt on sitten lelu ja namivarastot taas täytetty! Hieno päivä oli, kiitos kaikille ihanille jotka olivat mukana!
Spitzimäistä pujottelua (c) Kristiina Jokimies
Viivin pomppu
(c) Kristiina Jokimies
Täysillä eteenpäin!
(c) Kristiina Jokimies
"Mitä me voitettiin?"
(c) Kristiina Jokimies
ps. Tänään on Venlan ensimmäiset treenit arvokisaryhmässä Juha Ruokosen valmentamana. Jännittää ! :)
