6. maaliskuuta 2012

Torstain treeneissä viilattiin pilkkua

Piitkästä aikaa kouluttamassa! Tällaista puuhailtiin:


Kuva sinänsä on pientä hämäystä, että todellisuudessa tehtiin vain esteitä 1-13, sillä enemmän ajatuksenani oli unohtaa koko ajatus määrästä ja panostaa pelkästään siihen laatuun.

Esteille 1-4 löydettiin kaksi oikein toimivaa ohjausratkaisua
  • Ohjaaja odottamassa koiraa esteiden 1 ja 2 takana, ja 3-5 esteiden ohjaaminen vasemmalta puolelta. Tässä erityisen tärkeää oli, että ohjaaja on melkein A:n luona odottamassa: muutoin joutuu väistämään estettä 3 ja vetäisee koiran pois muurilta.
  • Persjättö väliin 3-4. Tämä tuntui itsestäni kaikista toimivimmalta ratkaisulta. Tärkeintä persjätössä on, että se on valmis jo kun koira hyppää. Koiralle ei siis missään vaiheessa saa olla epäselvää, minne ollaan menossa. 
 Esteille 6-10 omasta mielestäni paras vaihtoehto on, että ohjaaja jättää koiran suorittamaan A:n itsenäisesti ja itse siirtyy esteen 7 oikealle puolelle (elikkä esteen 8 puolelle). Este 7 ohjataan melko kaukaa, jotta ohjaaja saa hyvän vauhdin ja pystyy suorittamaan persjätön väliin 8-9. Jos ohjaaja jää varomaan ja varmistelemaan estettä 7, on varmaa, että myöhässä ollaan! Tässäkin tärkeää muistaa persjätöstä se, että sen on oltava valmiina ennenkuin koira laskeutuu hypyltä 8. Jos persjättö on hyvissä ajoin valmiina, voi väliin 9-10 tehdä kauniin valssin.

Muistutan vielä kaikkia, että älkää ajatelko "voi ei en kerkeä". Päättäkää, että kerkiätte, suunnitelkaa huolella mitä teette ja miksi teette. Sen jälkeen, tehkää se :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti